Nopeiden, helppojen ja kustannuksiltaan alhaisten kokeilujen hyödyntäminen yritysten arjessa on kasvattanut suosiotaan, eikä ihme: kokeilut vastaavat verrattoman hyvin kehitystarpeisiin varsinkin epävarmoissa ja muuttuvissa oloissa.
Kokeilut ovat mainio tapa kehittää uusia innovaatioita, joiden uutuusarvo piilee juuri siinä, että alun pitäen ei voida olla varmoja toimivatko ne vai eivät. Kokeilut auttavat seulomaan toimivat ideat toimimattomista ja kehittämään niistä vielä parempia. Useimmiten tuloksena syntyy jotain, mitä ei alun perin ole osattu edes odottaa.
Tärkeitä toimiville kokeilemalla kehittämisen projekteille ovat avoin ilmapiiri, toimiva tiimityö, mahdollisuus epäonnistua sekä rohkeus antaa ja ottaa vastaan rehellistä palautetta. Kokeilemalla kehittäen projektit etenevät välillä nopeastikin, ja prosessiin mahtuu myös muutoksia. Projektin tavoitteena on kerätä sen kannalta olennaista ja perusteltavissa olevaa tietoa niin, että erilaiset oletukset voidaan jättää minimiin. Näin pyritään takaamaan, että lopputulos olisi mahdollisimman onnistunut, eikä rahaa ja aikaa kuluisi sellaiseen, joka ei lopulta tuota yritykselle mitään.
Kokeilujen ideana on pitää asiakkaat rohkeasti mukana kehitysprojektissa jo sen alusta lähtien, jotta palautetta saadaan jatkuvasti ja muutoksien tekeminen on joustavaa jo kehitysvaiheessa. Asiakkaat sitoutuvat helpommin mukaan, kun he voivat vaikuttaa projektin lopputulokseen ja kertoa arvioitaan. Asiakkailta myös kannattaa kysyä. Saatu palaute antaa tietoa projektin vaiheista ja auttaa kehittämään yhä parempia ideoita. Myös asiakassuhteet tiivistyvät, kun asiakkaat kokevat tulevansa kuulluiksi.
Kokeilukulttuurissa keskeistä on uuden oppiminen ja opitun soveltaminen. Kokeilujen avulla projekteja viedään eteenpäin joustavasti ja kustannustehokkaasti. Jos huomataan, että jokin ei toimi, sen kehittämistä ei sellaisenaan tarvitse jatkaa, vaan projektia muovataan jatkuvasti kohti parempaa. Tärkeää on myös avoimuus: kehitystyötä ei tehdä umpiossa, vaan osana tiimiä ja asiakasyhteistyötä. Näin vältytään siltä, että tultaisiin kehittäneeksi jotain, joka ei toimi tai jotain, mitä kukaan ei tarvitse tai mistä kukaan ei ole valmis maksamaan.
Kun tietoa saadaan jatkuvasti, kehittämiseen liittyvät epävarmuustekijät voidaan saada minimiin ja keskittyä hiomaan tuotteesta tai palvelusta paras mahdollinen versio. Projekti on kuin avoin oppimisympäristö, jossa tutkitaan ja ratkaistaan ongelmia.
Kokeilu on tavallisesti pienin mahdollinen arvoa tuottava tuote tai palvelu, joka vastaa toiminnaltaan sellaista, joka se todellisuudessakin voisi olla. Käytännössä kokeilu voi olla melkein mitä tahansa, mistä voidaan pyytää asiakkailta ja muilta tiimin jäseniltä palautetta, jonka perusteella ideaa voi kehittää eteenpäin.
Kokeilemalla kehittämiseen liittyy monenlaisia menetelmiä ja tapoja, joiden hyödyntäminen riippuu projektista ja sen tavoitteista. Ideoita voidaan havainnollistaa esimerkiksi sanallisesti, visuaalisesti, prototyyppien tai pelien ja simulaatioiden avulla. Tärkeää on, että saatu tieto dokumentoidaan, kokeilusta saatua osaamista ja tietoa jaetaan, ja että kehitystiimissä hyödynnetään tiimin koko potentiaalia laajalla mittakaavalla. Saadun tiedon perusteella ideaa muokataan ja kehitetään, kunnes lopputuloksena on valmis tuote tai palvelu. Kokeilemalla kehittäminen etenee usein aaltoillen onnistumisesta epäonnistumiseen, turhautumiseen ja sitten jälleen onnistumiseen ja innostukseen. Se on matka, joka kehittää varsinaisen projektin lisäksi myös kehittäjiään.
Syttyikö lamppu? Voisiko kokeilemalla kehittämisestä olla sinulle ja yrityksellesi hyötyä? Testaa kokeilemalla kehittämistä:
Terhi Pinomäki, Laura Lehtonen
Innostuitko? Lähde mukaan kokeilemalla kehittämisen matkalle!
#innovaatio #innovaattorin valmennusohjelma #innovointi #kehittäminen #kokeilemalla kehittäminen #palvelumuotoilu #rohkeus
