Uuden ideointi ja kehittäminen ovat ehto eteenpäin menemiselle ja kasvulle, sillä innovaatiot ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia kilpailuedun saavuttamiseen ja positiiviseen erottautumiseen muista alan toimijoista. Turvallisessa ilmapiirissä jokainen uskaltaa tuoda ideansa tiimin tarkasteltavaksi, ottaa vastuuta, kokeilla rohkeasti, epäonnistuakin.
Yhteiskehittäminen nojaa voimakkaasti muotoiluajatteluun ja palvelumuotoilun menetelmiin. Idean ei tarvitse olla täydellinen, jotta sen voi esittää ja sitä voi kehitellä. Lopputuloksesta riippumatta kokeiluista voi aina oppia ja saada ideoita jatkokehittämiseen. Siksi perinpohjaisen suunnittelun sijaan ketterät kokeilut toimivat arjessa paremmin, koska ne ovat kustannustehokkaita ja tarjoavat mahdollisuuden testata ja oppia koko kehittämistyön ajan.
Yhteiskehittämisen ytimessä ovat asiakas ja hänen kokemuksensa: mikä tuottaa asiakkaalle lisäarvoa, mistä hän on valmis maksamaan, mitkä ovat hänen tarpeensa ja miten niitä yrityksessä tunnistetaan. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että kehittämisen on oltava tuottavaa myös yritykselle. Siksi yhteiskehittämisen kulttuuri edellyttää jatkuvaa kyseenalaistamista ja oman toiminnan reflektointia. Se vaatii uteliaisuutta, luovuutta, uuden kokeilemista ja kokeiluista oppimista.
Yhteiskehittäminen on omimmillaan monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jossa uuden luominen on keskeistä. Kun tavoitteet on kirjattu strategiaan, kehittäminen tukee brändiä ja solahtaa sujuvasti osaksi arkea. Toimivassa yhteiskehittämisen kulttuurissa korostuvat empatia sekä yrityksen eri toimintojen ja yksiköiden välinen yhteistyö. Kehittämiselle annetaan aikaa ja mahdollisuuksia. Työ on systemaattista, jokainen siihen osallistuva tietää oman roolinsa ja toimii sen mukaisesti.
#asiakaskokemus #innovointi #muotoiluajattelu #palvelumuotoilu #yhteiskehittäminen
